Pikkuhiljaa viimeisiä viedään nykysessä verstaassa (ehkä). Taloa, jonka tallissa verstaani sijaitsee, ollaan myymässä, johtuen isäni poismenosta kesäkuussa. Olen etsinyt uutta mahdollista verstastilaa, mutta ei ole oikein löytynyt. Olenkin päättänyt mennä Vaasaopiston puutyökurssille, joka pidetään tiistaisin vaasan keskustassa, eli siis ihan melkeen naapurissa. Neljä tuntia viikossa voikin tuntua aivan liian vähältä, mutta kun totesin ekalla kerralla, minkälaiset konee sielä on, niin olen varma että aivan yhtä nopeesti saan aikaan, kun ajatteleen, minkälaista kehitttelemistä ja säätämistä se on ollut omilla työkaluilla autotallissa.
Tässäpä muutama ihan hyvä esimerkki siitä, kun ei omista esim. höylää :)
Ja tässä vastaava homma Stallin työkaluilla.
Nojoo.. Anyway... Vaasaopiston Stallin verstastiloista löytyy siis kaikki muu, paitsi rumpuhiomakone. Muun muassa kunnollinen maalaushuone kunnollisella poistolla löytyy, eli luulenpa että aivan yhtä nopeasti saan tehtyä kitaroita.
Tarkoituksena on tehdä loppuun tällä hetkellä kesken eräiset kaksi Les paulia, aloittaa yksi uusi Lespa sekä tehdä Neckthru SG!!
Hieman siitä mitä on tullut viimeaikoina tehtyä.
Naputtelen esitaivutetut nauhat paikalleen muovivasaralla ja napsuttelen ylimääräset vanhoilla ruotsalaisilla sivareilla, jotka eivät katkea, kuten motonetin vastaavat =) Jätän noin pari milliä ylimäärästä, että en paina nauhan tangia lyttyyn liian läheltä otelautaa ja täten jätä rumaa työnjälkea. Lopuksi viilaan ylimääräsen poia "ylhäältä alaspäin"
Seuraavaksi asettelen otelaudan radiusblokin kanssa mailman parhaaseen ruuvipenkkiin. Kiristelen tällä tavalla nauhat tiukasti otelautaan useasta eri kohdasta. (Vinkki. Viilaa pienet V-Profiilit nauhaurann huipulle, koska tangin ja nauhan kannan välissä on pieni viiste.)
Liimaan otelaudan kiinni kaulaan kahden radiusblokin ja viiden puristimen avulla. Huomaa Ikeasta ostettu muovikumpamatto, joka suojelee kitaraa tekovaiheissa. Ei ole kiva kun joutuu uudestaan ja uudestaan hiomaan uusiks. Kyljestä huomaa, että kaikki on tehty autotallityökaluilla, esimerkiksi bindingin urien jyrsinnästä on enemmän sivujälkiä kuin ite uraa =) noei.. Myöskään tuota liimaa ei kannattais roiskia joka paikkaan. Kokoajan oppiin.
Kuvaa kaulan lapakulman liitoskohdasta.
Kaula on lavan päästä tämän näköinen. Alla hieman sen tekemisestä.
Ensiksi muotoilen lavan puoleisen pään raspilla pieneltä aluleelta.
Otan sopivin väliajoin tarkistuksia kammalla.
Ja sitte vertaan piirustukseen.
Samalla systeemillä muotoilen myös 12 nauhan kohdalla.
Tämän jälkeen muotoilen kavahöylällä välin.
Alkaa näyttämään ihan järkevältä.
Kannen vesipetsaus. Tämän lopputulos olis ollut ihan jees, ellei kitaraa autosta pois otettaessa olisi tulliut vettä kannen päälle. Pilalle meni :(
Kiitokset auton kuljettajalle
Okei... Huono kuva mutta siinä on uusi tylsempi kansi muutaman lakkakerroksen jo saaneena.
Oma näkemykseni lespaulin lavasta.
Liberonin Teak- filleri + kirsikalla sävytetty unica super. Lapa siis on mahonkia ja se on hieman eri sävyä.
Loppukevennyksenä luonnon oma bursti =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti