Vähäsen lisää LesPaulien tekemistä

Nopeesti menee aika. Tuntuu että tuo viikon kohokohta eli puutyökurssi tulee aina tosi nopeesti, toki se 4 tuntia tuntii aina menevän tunnissa, eikä kerkeä koskaan tekemään tarpeeksi, mutta näillä nyt mennään. Elikkä työn alla on tuo viimeistelyvaiheessa oleva LP, yks mustaksi maalattava LP, johon on tehty kannen muoto, vaan ei kaulaa, Tuo uus LP jalava-kannella ja sit on vielä mahongista thety neckthru aihio, josta nyt viimeisimmän mieltymyksen mukaan on tulossa RR henkinen Tune-O-Matic tallainen hevari. Toki tämä vaihtuu varmaan päivittäin. Joskus se vaan pitäis päättää.

Vili ihmettelee ku strato nukkuu sen pedissä. (Ei Vili siinä ite muutenkaabn nuku)



Oke... Nyt höyläilin uuden ruusupuu otelauta-aihion ja tällä kertaa EN teipannu sitä kokonaan kiinni skaalasapluunaan.

 

Tällä kertaa myös nauhasaha on säädetty paljon varovaisemmin, viime kerrallahan urat oli aivan liian syvät.

YEAH... jaa voi paska.... päätin sitte tehdä 24.625 skaalanm 24.75 sijaan... kas kun en sahannu pitkittäin noita uria =) Ehkä mä sitte teen lespan häröskaalalla, eihän tuo ny oo ku pari milliä ero.

Sahaan japskisahalla otelaudan oikeaan leveyteensä...

Ok, eli sivunauha on 1,5mm...

Niin olkoon otelauta siis 41mm satulan päästä.

Särmien suoristamista, paljo kivempi laittaa sivunauhoja sitte kiinni.

Vähäsen sitte sen pisimmällä olevan Paulin viimeistelyä.

Siinäpä siis viimeksi lakattua pintaa. Aina on joitain epätasasuuksia ja tuntuu karulta kädessä.

 

Tässä sama pinta vesihiottuna 600 paperilla Fairyveden kanssa (fairyvesi estää paperia menemästä tukkoon). Koska lakkapinta ei vielä ole täysin tasainen tässä vaiheessa, täytyy hioa vaan eniten koholla olevat kohdat ja taas lakata. Tätä ku jaksaa tarpeeks kauan toistaa, on joskus pinta tasanen ja kokonaan valkonen hiomisesta ja sit saa kiillottaa.

Kansi hiottuna.

Lakan sekottelua (Unica Super kiiltävä)

Hämyinen kuva lakkauksesta.

Jalavatoppi LP:n tekoa

Viimeksi jäi hommat siihen, että sain topin liimailtua. Nyt siis tahallaan liian isoksi jätetty toppi eli siis kansi täytyy saada rungon kanssa samaan muotoon. Joo ei muuta ku kopiojyrsin jyrsinpöytään ja varovasti vähä kerrallaan tavaraa pois. Kannattaa ottaa vaan vähä kerrallaan, jottei lohkee palasia. Tähän väliin haluisin näyttää periaatekuvan jyrsimäsuunnista:

Eli tuon mukaan ku menee, ei pitäis lohkeilla.

Normaalisti moni tykkää jyrsiä reunalistojen paikat siinä vaiheessa ku kansi on jo kaarella, vaan minäpä en omista kiinteää yläjyrsintä (eikä opistokaan), niin teen sen sitten näin päin. Tarkasti tulee, vaan sitten kannen muotoilun kans tulee olla tarkka.

 Okei. Sitten alan jyrsimään korkeuskäyriä kanteen. Jokaiselle seitsemälle korkeuskäyrälle on oma sapluunansa. Tykkään tehdä tämänki samalla alajyrsimellä.

Joo. Tarkotushjan olis jakaa tuo koko jyrsittävä syvyys kaikille käyrille tasasesti. Taaskaan ei menny laskut ihan putkeen ja viimeinen käyrä jäy jyrsimättä ylhäällä. Mutta ei sen ole niin väliä, koska kansi kuitenkin muotoillaan loppuun puhdistushöylillä ja sikleillä ja jääpähän hieman  enemmän hiomavaraa.

Seuraavalla kerralla sitte vähä kannen muotoilua  ja sitä neckthru kitaraa

Täältä tähän!